Peter Franzénin Tumman veden päällä on vuonna 2010 ilmestynyt realistinen romaani. Se on kasvutarina ja perustuu tositapahtumiin kertoen Franzénin lapsuudesta. Kirjan on kustantanut Tammi.
Kirjan päähenkilö Pete, eli Peter Franzén, 6-vuotias poika asuu pikkusiskonsa Suvin sekä äitinsä ja isäpuolensa kanssa Keminmaalla. Pete on ujo poika, eikä uskalla puuttua vanhempien välisiin asioihin, vaikka alkaakin kirjan edetessä huomata ettei kaikki kotona ole kunnossa. Suvi on vielä pieni, eikä ymmärrä. Äiti esittää, että kaikki on hyvin. Isä on väkivaltainen poliisi. Mummo ja pappa ovat myös isossa roolissa. Heidän luokseen äiti ja lapset voivat aina mennä, oli sitten mikä tahansa tai vaikka ei mikään olisikaan.
Kirjan kertoja on minäkertoja. Kirja on kirjoitettu todella yksinkertaisesti, sillä siinä on tarkoitus ajatella, että kertoja on 6-vuotias poika. Mielestäni siinä on onnistuttu hyvin. Alussa kertoja ei ymmärrä, että jotain on vialla, mutta pikkuhiljaa isä alkaa näyttää hänen silmissään pahalta.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Suomeen, Keminmaalle. Miljöö on aivan tavallinen lapsiperheen asuinympäristö. Talo on kiva, naapurusto ja naapurit ovat mukavia. Isä käy järvellä kalassa. Miljöö ei ole synkkä, mutta siellä tapahtuu synkkiä asioita. Kun äiti, Suvi ja Pete muuttavat pois isän luota, kysyvät lapset, että milloin mennään takaisin kotiin. Vaikka äiti ja isä erosivat ja isä on tehnyt kamalia asioita, tuntuu isä heistä silti isältä ja isän koti kodilta.
Kirjan juoni ei ole pelkästään synkkä, vaan siinä on paljon lämpöä ja onnellisuutta. Isovanhemmat auttavat aina tarvittaessa ja äiti on rakastava. Peten biologinen isä ei ole väkivaltainen ja asuu Helsingissä. Pete käy koulua ja on ihastunut siellä käyvään Saaraan. Silloin kun isä ei juo, on heidänkin perhe-elämänsä melko hyvää. Juoni on pääasiassa kuitenkin synkkä. Isä käyttäytyy humalassa väkivaltaisesti, huutaa ja lyö äitiä. Lapset joutuvat näkemään sen ja elämään keskellä perheväkivaltaa. Äiti ja lapset lähtevät usein mummon ja papan luokse turvaan. Jälkeenpäin isä pyytää anteeksi ja äiti antaa aina. Myös mummo ja pappa tietävät tilanteesta, mutta eivät puutu siihen. Isä yrittää ampua äitiä ja vasta tämä toimii herätyksenä äidille. Hän ei enää jaksa, vaikka rakastaakin isää.
Kirjan teema on rankka ja koskettava. Se voisi olla lapsuus tai ikäänkuin lapsuuden loppuminen, sillä aikuisten ongelmat saartavat yhtäkkiä koko perheen ja Pete tuntee, että hänen on vanhempana sisaruksena tehtävä jotain ja oltava sisaruksista se aikuisempi.
lauantai 19. toukokuuta 2012
torstai 3. toukokuuta 2012
Sanomalehtiruno
Puheet hämmentävät
Epäselvyys
Ehdotukset herättivät hämmennystä
Puheenjohtaja pelaa julkisuuspeliä
Tilanne kertoo hätääntymisestä
Epäselvä tarkoitus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)